Raaseporin Kullaanjärven vesistön jokien ja järvien ketju laskee kirkkaan vetensä Pohjanpitäjänlahteen. Järvien välissä on eräs virtapaikka nimeltään Tomasbölen koski ja sieltä löytyy pieni, mutta merkittävä palanen maamme teollisuuden historiaa.

Savitiiltä on käytetty Suomessa rakennusmateriaalina arvokkaimmissa rakennuksissa, kuten linnoissa ja kirkoissa jo keskiajalta lähtien. 1700-luvulle tultaessa tiilen käyttö yleistyi vähitellen myös muussa rakentamisessa.

Tänään 29. syyskuuta on vietetty Mikon eli Mikkelin päivää. Vanhan kansan perinteiden mukaan tammenterhojen poiminta-aika ajoittuu juuri tähän ajankohtaan. Mikäli joku haluaa kylvää tammenterhoja, niin tässä siihen lyhyt ohje:

Fagervikissa 1832 syntynyt vapaaherra Eduard Hisinger kirjoitti 1860-luvun alussa Suomen Talousseuran pyynnöstä kirjasen "Kalle Skog Svamphuggare", joka ilmestyi 1862 ruotsin kielellä, sekä vuotta myöhemmin suomeksi käännettynä ja se oli opas syötävien sienien tunnistamiseen ja käyttämiseen.

Mustion Mangårdin kylässä, teurastaja Ahlforsin mökissä, koettiin kummallisia tapahtumia tammikuussa 1913. Näistä ilmiöistä kirjoitettiin tuolloin laajalti maamme lehdistössä. Syylliseksi epäiltiin kummittelua, eli jonkinlaista räyhähenkeä, koska vastaavia selittämättömiä tapahtumia oli aiemminkin Suomessa tavattu. Epäilyjä oli myös talonväen...

Tanskalainen väyläselostus 1200-luvulta.

Rikets landsvägar ha ju, som känt, efter den nya väglagens ikraftträdande och på grund av den dag för dag tillväxande motorfordonstrafiken råkat i vanrykte. Icke utan skäl klagar man över att vägarna numera äro sämre skötta änförr , då varje hemman hade sin väglott att underhålla. Delvis beror väl klandret också pä att fordringarna på goda vägar...

Suomen saariston karikkoisilla rannikoilla on jo vanhoista ajoista alkaen ollut laivojen luotsaus ja väylien viitotus merenkulun elinehto.

Kertomuksia Kirkkonummelta, Inkoosta ja Siuntiosta Suomen sodan ajoilta 1808.

Asiakirjatietoja isovihan (1713-1721) aikaisista olosuhteista Karjaalla ja Inkoossa.