Höyrylaiva Necken / Kustavi

Neckeniä / Kustavia voisi pitää yhtenä historian epäonnisimmista höyrylaivoista Suomen rannikkoliikenteessä kautta aikojen. Alus kulki Suomen rannikkovesillä vuosien 1883 - 1921 välisenä aikana, jolloin erilaiset onnettomuudet olivat merellä melko yleisiä, mutta harvemmin näin monta vastoinkäymistä yhden laivan kohdalle sattui. Alus upposi lopulta Hangon sataman edustalle ja jäi hylyksi. Tämä artikkeli koostuu pääasiassa kyseistä höyrylaivaa koskevista vanhoista uutisista, jotka on koottu Kansalliskirjaston aineistoista.

Alus valmistui v. 1877 Ruotsissa. Se ostettiin käytettynä Suomeen ja sai nimekseen "Necken". Laiva aloitti liikennöinnin vuonna 1883 Pohjanlahden rannikolla.

(Wasa Tidning 20.03.1883)

Höyrylaiva Necken käväisi ensimmäistä kertaa karilla kesäkuussa 1888. Alus oli sen jälkeen korjattavana Turussa ja palasi liikenteeseen 12.7.1888.

- Grundstötning. Ångaren Necken grundstötte på sin senaste resa i farleden mellan Jakobstad och Yxpila. Fartyget kom dock flott, utan att erhålla någon skada.

(Norra Posten 23.06.1888 no 50)

- Höyrylaiva "Necken", joka muutaman päivän on ollut korjauksen alla Uuden mekaniverstaan veistämöllä, on nyt taas valmis lähtemään huomenna Tornioon.

(Sanomia Turusta 11.07.1888 no 159)

Vuonna 1890 höyrylaiva Necken vaihtoi omistajaa.

Höyrylaivan kauppa. Waasan rannikkohöyrylaiva-osakeyhtiön omistama höyrylaiva "Necken" on viime torstaina tapahtuneen oston kautta johtunut Helsingin rannikkohöyrylaiva-osakeyhtiön omaksi, tietää Å. U. Hinta oli 60,000 markkaa. Höyrylaiva "Necken" tulee välittämään liikettä linjalla Turku- Helsinki.

(Waasan Lehti 18.06.1890)

Necken oli yksi niistä rannikkoliikenteen matkustajalaivoista, joilla inkoolaisetkin matkustivat useiden vuosien ajan.

(Turisti 1894)

Seuraavan kerran Necken ajoi karille 15.11.1898. Sanomalehdet kirjoittivat tapahtuneesta:

- Höyrylaiva "Necken" karilla. Höyrylaiva "Necken" joutui eilen iltapäivällä k:lo 5 aikaan karille Långön luona Daalintehtaan läheisyydessä. Höyrylaiva "Dalsbruk" lähti apuun kahdella proomulla, joihin lasti puretaan. Matkustajat nousivat Daalintehtaalla maihin.

(Uusi Suometar 16.11.1898)

Höyrylaiva Necken. Daalintehtaalta, marraskuun 17 p.: "Necken" on yhä karilla. Pelastushöyry Assistance saapui aamulle tänne ja alkoi pumppua "Neckeniä". Salonki ja konehuone ovat vapaat vedestä, lastiruuma on edelleen täynnä vettä, jonka tähden sukeltajia on sähtöteitse tilattu tukkimaan siellä vuodon. Laiva on hyvin suojatussa paikassa.

(Turun Lehti 19.11.1898)

- Neckenin haaksirikko. Necken on saanut karille joutuessaan kaksi läpeä pohjaan. Sukeltaja on saanut lävet niin paljon tukituksi, että laiva on saatu viedyksi Daalintehtaalle, jossa vammat tukitaan niin pitäviksi, että laiva sitte voidaan tuoda Turkuun.

(Sanomia Turusta 22.11.1898)

- Höyryl. Necken tuli toispäivänä itapäivällä omin neuvoinsa Daalintehtaalta Turkuun, jossa se heti nostettiin telakalle.

Eilen aamulla tarkastettiin laivan vaurioita, mutta ei vielä tultu mihinkään lopulliseen päätökseen sen vammoista, vaan pidetään uusi tarkastus.

(Sanomia Turusta 24.11.1898)

(Sanomia Turusta 18.11.1898)                                                                            (Sanomia Turusta 02.05.1899)

Necken korjattiin ja se aloitti toukokuussa 1899 taas kulkuvuoronsa Turun ja Helsingin välillä. Vuosien 1899 - 1900 välisen talven laiva oli telakalla Turussa ja laitettiin aivan uuteen uskoon.

- Höyryl. Necken on talven kuluessa Turun laivavarvissa laitettu aivan uuteen uskoon. Entinen tupakkasalonki on muutettu ruokasaliksi. Naisten hyttikin on samoin kuin ensin mainittu suurennettu, jonka ohessa salongit ja hytit nyt ovat maalatut vaaleilla väreillä ja on niihin hankittu uudet muhkeat huonekalut. Sitäpaitsi on laivaan pantu uusi katto ja uusi myrskykansi. Runkoon on pantu kolmisenkymmentä uutta rautalevyä. Laiva nyt vaaleaksi maalattuna esiintyykin entistä ehompana.

(Päivälehti 11.05.1900)

Toukokuussa 1900 höyrylaiva Necken yritti olla apuna toisen laivan pelastustöissä, mutta kehnolla menestyksellä.

Kun höyryl. Necken viime tiistaina oli matkalla Tammisaaresta huomasi se suomalaisen kaljaasin Korsokin karilla Skurun läheisyydessä. Osa lastista oli siilon jo purettu proomuihin, mutta kun vesi laskeutui pysyi kaljaasi yhtä lujasti kiinni karilla. Neckeniä pyydettiin avuksi ja kun se koetti kiskoa irti karille ajautunutta katkesi hinausköysi, jonka tähden pelastustyö täytyi jättää sikseen. Tvärminnessä näki Necken myöskin puulastissa olevan jahdin karille ajautuneena. Aluksen lastia silloin purettiin proomuihin.

(Päivälehti 26.05.1900)

Neckenin liikennöinti alkoi tavallisesti jäiden lähdöstä ja päättyi jäiden tuloon.

- Laivaliike. Höyryl. Necken, joka toispäivänä saapui tänne Heisingistä, oli tällä viime matkallaan tänä vuonna tavannut jäitä eri paikoissa matkan varrella, toisissa paikoissa niinkin vahvaa että se esti kulun. Siten ei laiva päässyt Pohjanlahteen, vaan täytyi pysähtyä Tvärminneen. Myöskin Gräggnäsin tienoilla Kemiössä oli kulkuväylä jäässä. Daalintehtaalta tuli laiva ulkotietä Turkuun. Necken jää tänne talven yli.

(Sanomia Turusta 05.12.1900)

Necken ajoi jälleen karille 7.5.1907. Tällä kertaa alus vaurioitui niin pahasti että upposi.

Matkustaja-alus Necken keula veden alle uponneena. (Suomen merimuseo)

"Necken" saatu ylös. Proomujen avulla saatiin perjantai-iltana haaksirikkoutunut hoyrylaiva "Necken" nostetuiksi vedenpinnalle, ja hinatuksi matalampaan veteen rannemmalle. Kun laivan aukot siinä saadaan tukituiksi, tuodaan se Turkuun korjattavaksi.

(Turun Lehti 14.05.1907)

- Höyrylaiva Necken tuotiin Turun satamaan toissa iltana k:lo ½ 10 hinaajahöyryn n:o 1595 avulla. Laivaa kannatti kaksi proomua, jotka olivat kiinnitetyt toisiinsa Neckenin kölin alitse kulkevilla rautaketjuilla. Laiva, joka nyt on Crichtonin tehtaan edustalla, otetaan hetimiten telakalle.

(Uusi Suometar 15.05.1907)

- Höyrylaiva "Neckenin" korjaustyöt ovat nyttemmin jo niin pitkälle edistyneet, että laiva eilen aamulla laskettiin vesille Crichtonin laivaveistämön telakalta. Laivan kärsimät pohjavauriot, jotka eivät olleet niin suuret kuin ensi aluksi karilleajon jälkeen luultiin, ovat nyt jälleen korjatut ja paraillaan tehdään muissa osissa korjausten viimeistelyjä. Ensi viikon alussa alottaa "Necken" taasen purjehduskautensa.

(Uusi Aura 07.06.1907)

Höyrylaiva- ja osakekauppoja.

- Höyrylaivankauppoja. Turun Läänin Rannikkohöyrylaivaosakeyhtiö neuvottelee paraillaan erään helsinkiläisen yhtiön kanssa lasti- ja matkustajahöyrylaiva "Necken'in" ostamisesta. - Laiva on, kuten tunnettu, jo useat vuodet välittänyt liikennettä Turun ja pääkaupungin välillä. - Myyntihinta kuuluu olevan noin 80,000 mk. Siinä tapauksessa että alus joutuu ensinmainitun yhtiön haltuun, tullee se edelleenkin kulkemaan Helsingin ja Turun välillä.

(Uusi Aura 15.04.1909)

Lehdissä aikaisemmin näkynyt tieto, että lasti- ja matkustajahöyrylaiva Necken olisi myyty Turun läänin saaristohöyrylaiva oy:lle, tarvitsee sen oikaisun, että joukko sen helsinkiläisyhtiön osakkeita, joka omistaa Neckenin, on oston kautta siirtynyt Turun saaristohöyrylaiva oy:lle. Necken tullee kuten tähänkin asti välittämään liikettä Turun ja Helsingin välillä.

(Helsingin Sanomat 17.04.1909)

(Helsingin Sanomat 07.08.1909)

Necken oli jälleen talven 1909-1910 telakalla korjattavana.

Rannikkolaiva Necken, kapt. F. Martin, lähti tänä aamuna ensimmäiselle matkalleen Turkuun muassaan matkustajia ja sekatavaraa. Necken on talven kuluessa ollut perinpohjaisen korjauksen alaisena laivanveistämöllä.

(Suomalainen Kansa 19.04.1910)

Syksyllä 1911 Necken törmäili Helsingin Eteläsatamassa.

Laivojen yhteentörmäys satamassa.

Höyrylaivojen yhteentörmäys tapahtui eilen vähän vaille 8 aamulla Eteläsatamassa Kauppatorin rannassa. Kun höyrylaiva Necken, joka oli lähdössä rannasta Tammisaareen, hiljalleen kääntyi ympäri. törmäsi se yhteen viaporilaisen höyryvene Marsin kanssa, joka myös oli lähdössä rannasta. Marsin oikeapuoleinen seinä särkyi kannen yläpuolelta keskeltä laivaa perään saakka ja osaksi kaatui; katto myös särkyi. Necken sai pienehköjä vammoja peräpuoleen. Laivojen lähtö keskeytyi siksi kunnes selvittivät tapauksen. Neckenistä annettiin ennen yhteentörmäystä 3 varotusmerkkiä.

(Uusi Suometar 26.10.1911)

(Helsingin Kaiku 04.11.1911)

Joulukuussa 1911 Necken ajoi matalikolle Turkuun saapuessaan.

Eilistä vastaan yöllä klo 12 aikaan kun höyrylaiva Necken matkalla Helsingistä Turkuun saapui lähelle Linnanaukkoa Turun edustalla, ajoi se täydellä vauhdilla savipohjaan kiinni Hirvensalon lautan ja siitä etelään olevan merkkilyhdyn välillä. Syynä väylältä hairahtumiseen oli pimeä yö ja sumu, joka esti näkemästä edempänä Kanavalaiturin edustalla olevaa vilkkulyhtyä. Laivan lastia, jona pääasiallisesti oli rautaa ja lasia, alettiin heti purkaa proomuun, jonka höyrylaiva Standard toi paikalle. Kun oli saatu noin 5 tonnia rautaa ja joukko lasilaatikoita proomuun, kohoutui laiva niin paljon, että se omin voimin pääsi irti.

(Uusi Suometar 02.12.1911)

Juhannuksena 1912 Necken ajoi taas vaihteeksi karille ja tällä kertaa Pelastusarmeijan huviristeilyllä Porvoossa.

Höyrylaiva Necken karilla.

Höyrylaiva Necken, jolla pelastusarmeija juhannuspyhien aikana teki huvimatkan Loviisaan, ajoi paluumatkalla juhannuspäivän iltana klo 9 aikaan karille Pellingen salmessa, Furusundin luona. Laivan keulaan tuli vuoto, josta vettä alkoi nopeasti virrata sisään. Kun peljättiin, että vettä tulisi niin paljon, että sitä tunkeutuisi konehuoneeseen, ohjattiin laiva rantaan. Täällä laskettiin huvimatkailijat maihin. Kaikki kävi rauhallisesti. Laiva pysyi veden pinnalla noin pari tuntia, mutta sen jälkeen vajosi perä veden alle. Tapahtumasta ilmoitettiin heti Loviisaan, mistä höyrylaiva Lovisa kohta tuli paikalle. Kun huvimatkailijat oli viety takaisin Loviisaan ja höyrylaiva Neckenin vuoto väliaikaisestl tukittu, irroitti höyryl. Lovisa Neckenin rannasta ja hinasi sen tänne. Haaksirikkoutunut laiva on otettu laivatelakalle korjattavaksi.

(Helsingin Sanomat 26.06.1912)

"Neckenin" karilleajo.

Riita vakuutusmaksun suorittamisesta.

Tukholmalainen merivakuutusyhtiö "Ägir", jossa höyrylaiva Necken on vakuutettu, on kieltäytynyt suorittamasta korvausta niistä vauroista, joita Iaivalle koitui, kun se ajoi karille matkallaan Lovisasta Helsinkiin. Kieltäytymisensä syyksi mainitsee yhtiö sen, ettei laiva onnettomuuden sattuessa kulkenut Helsingin-Turun- Maarianhaminan väylää, jolla sen on ollut määrä kulkea vakuutusta otettaessa. Laivan varustamon taholta on selitetty, että rannikkolaivoilla yleisen tavan mukaan on ollut oikeus hiukan poiketa tavallisilta reiteiltä, ja kyseenalaisessa tapauksessa sitäkin suuremmalla syyllä, kun oli hankittu erikoinen väyläntunteva luotsi, nimittäin "tunnettu" yksityisluotsaaja G. Nylund.

(Turun Sanomat 12.07.1912)

Necken korjattiin jälleen ja heinäkuussa 1912 se liikennöi taas reitillään, johon kuului tuolloin myös Maarianhamina.

(Helsingin Sanomat 07.07.1912)

Elokuussa 1912 Neckeniä kohtasi omituinen merionnettomuus.

Omituinen merionnettomuus.

Höyrylaiva "Necken" menettänyt propellinsa seisoessaan paikallaan.

Eilistä vasten yöllä tapahtui Turun läänin rannikkohöyrylaiva o. y :n höyrylaivalle "Necken" harvinainen onnettomuus. Laiva oli lähtenyt Maarianhaminasta toissapäivä kello 7 i.p. tavanmukaiselle matkalleen Turkuun ja Helsinkiin. Matka, joka oli laivan viimeinen Maarianhaminasta tänä purjehduskautena, sujui hyvin, kunnes saavuttiin Wargatan laiturille Wårdössä kello 12 yöllä. Mainitulta laiturilta otettiin sekä matkustajia että lastia, mutta kun piti jatkettamaan matkaa, tulikin tenä eteen. Pian huomattiin että laivalla ei enää ollut propellia. Se oli siis laivan seisoessa laiturissa ja koneen työskennellessä hiljalleen eteenpäin pudonnut ja lepäsi nyt meren pohjassa, joka sillä kohdalla maan läheisyydestä huolimatta on sangen syvällä. Tämä oli tapahtunut siten että propellin akseli oli katkennut, tämä oli nimittäin jo edellisenä purjehduskautena vikaantunut ja oli viime talvena ollut Taalintehtaalla korjattavana, mutta petti nyt. Laivassa oli täysi määrä matkustajia ja lastia, kuten tavallista näin kaupunkiin muuton aikana.

Ryhdyttiin heti toimenpiteisiin avun hankkimiseksi, ja neljän tunnin odotuksen jälkeen saapuikin Haraldsbyn sahan hinaajalaiva "Erik" paikalle ja ryhtyi hinaamaan haaksirikkoista Turkuun, mihin saavuttiin eilen kello 6 i.p. ilman sen enempiä seikkailuja. Matkustajille ja lastille ei siis tapahtunut mitään vaurioita kuin 8½ tunnin myöhästyminen, joka tietysti sekin oli sangen tuntuva. Heti kun lasti on purettu, otetaan laiva johonkin täkäläiseen telakkaan.

(Uusi Aura 31.08.1912)

Neckenin merivahinko.

Meriselityksen Ahvenanmaan vesillä viime viikolla sattuneen merivahingon johdosta, jossa hl. Necken menetti potkurinsa, jätti laivan päällikkö kapteeni M. Blomberg raastuvanoikeudelle eilen, kertoen siinä tapahtumasta m. m. seuraavaa:

Otettuaan Maarianhaminassa kappaletavaralastin sekä matkustajia lähti Necken k:lo 7 i. p. matkalle Helsinkiin välillä olevien laiturien kautta.

Matka sujui ilman että mitään erikoista tapahtui klo 12:een yöllä jolloin saavuttiin Wargatan laituriin. Kone pysäytettiin jotta vauhti pienenisi ja laiturin luo saavuttua pantiin kone käymään täyttä vauhtia taaksepäin, jotta laiva pysähtyisi samassa kun sen keulasta heitettiin kiinnitysköysi laiturille. Laivan pysyttämiseksi laiturissa pantiin kone käymään hiljaa eteenpäin. Sen toimittua noin 5 mnuuuttia huomattiin laivan peräosassa äkkinäinen töytäys, minkä jälkeen laiva rupesi kääntymään tuulen mukaan. Samalla havaittiin että propeli oli pudonnut sen akselin katkettua hylsyn peräpuolelta. Necken kiinnitettiin laituriin ja Haraldsbyn höyrysahalta pyydettiin puhelimitse höyrylaiva "Erik" hinaamaan laivaa Turkuun. Erik saapui Wargatan laituriin klo 4. a. p. elokuun 30 pnä ja lähti Necken Erikin saattamana samana päivänä klo 5 a. p. mainitusta laiturista Turkuun, jonne molemmat laivat saapuivat samana päiwänä klo 6 i. P. Necken kiinnitettiin täällä laituriin lastin purkamista varten voidakseen sitten päästä telakkaan.

Selityksen todistivat oikeaksi luotsi- perämies K. W. Karlsson, koneenkäyttäjä K. O. Siivonen ja merimies V. N. Kristiansson. 

Melkein samansisältöisen meriprotestin on kapteeni Blomberg jättänyt maistraattiin.

(Turun Sanomat 03.09.1912)

Neckenin omistanut yhtiö lopettaa toimintansa ja laiva huutokaupataan.

Helsingfors Kustångfartygs Aktiebolag nimisen yhtiön osakkaat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen keskiviikkona 12 p:nä maaliskuuta k:lo 4,30 i. p. Herra Viktor Ekin konttoriin Helsingissä päättämään Necken höyrylaivan myymisestä ja yhtiön purkamisesta. Helsingissä, 10 p;nä helmikuuta 1913. Johtokunta.

(Suomalainen Wirallinen Lehti 19.02.1913)

Lakkaava höyrylaivayhtiö. Helsingin Rannikkohöyrylaivayhtiö on päättänyt myydä omistamansa höyrylaivan "Necken" ja lopettaa toimintansa. "Necken" on välittänyt liikettä Helsingin ja Turun välillä.

(Turun Lehti 29.03.1913)

(Helsingin Sanomat 09.04.1913)

Necken ei mennyt kaupaksi.

Höyrylaiva Necken, jonka omistaa Helsingin rannikkohöyrylaiva o. y. tarjottiin keskiviikkona Crichtonin telakalla huutokaupalla. Mutta kun alimmaksi hinnaksi oli määrätty 25,000 mk ja korkein tarjous teki ainoastaan 10,000 mk, jäi laiva myymättä. Laiva on rakennettu 1877.

(Turun Lehti 26.04.1913)

Uutta yhtiötä suunnitellaan.

Vieläkin uusi laivayhtiö.

Hl. "Necken" jälleen Turkuun.

Mikäli olemme kuulleet, aikoo kapteeni A. A. Sandell täältä perustaa uuden laivayhtiön, jonka tarkotuksena on ostaa konsuli Victor Ekin Helsingistä omistama höyrylaiva "Necken". Yhtiön osakepääoma tulee olemaan 25,000 mkn suuruinen, jaettuna 100: aan Smk. 250:- suuruiseen osakkeeseen. Puolet osakepääomasta lienee jo merkitty. Laiva on tarkotus perinpohjin korjata ja asettaa se kulkemaan säännöllisesti Helsingin - Hangon - Taalintehtaan - Turun - Maarianhaminan välillä.

(Turun Sanomat 17.04.1914)

Yhtiö ei toteutunut ja Necken myytiin keväällä v. 1914 Särkisaloon.

Höyrylaiva Necken, jonka Turkuun ostamisesta äskettäin oli puhetta, on nyttemmin myyty insinööri F. Forsströmille Finbyn Förbystä.

(Turun Lehti 28.04.1914)

Pitkään ei uuden omistajan onnea kestänyt. Necken oli taas karilla kesäkuussa 1914.

Höyrylaiva Necken ajanut karille. Langattomalla lennättimellä ilmoitettiin lauantaina Hangon satamakonttoiiin, että höyrylaiva Necken klo 4 aikaan aamulla oli ajanut karille Lindholmenin lähellä matkalla Taalintehtaalta Turkuun.

Toisten tietojen mukaan oli se matkalla Turusta Finbyhyn ja oli juuri sivuuttanut Gellholmin eteläreimarin, minkä jälkeen se oli kulkenut liiaksi alihangan puolelle ja ajanut sanotulle Lindholmenin karille. Aluksen keula nousi noin pari jalkaa ja se sai vuodon. Kun päällikkö, kapteeni Karl Wikström puhelimitse oli ilmoittanut onnettomuudesta laivan omistajalle, toiminimi Karl Forsströmille Förbyssä, lähti toiminimen toinen hinaaja-alus Finby onnettomuuspaikalle, jossa Necken vielä klo 5 ajoissa i. p. oli karilla.

Syytä karilleajoon ei toistaiseksi varmuudella tunneta.

Vuoto, jonka laiva sai, ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska sen omat pumput voivat pitää sen tyhjänä.

Neckeniä, jonka sen nykyinen omistaja keväällä osti 12,000 mkn hinnasta, on nyt käytetty etupäässä hinaajana. Se oli onnettomuuden sattuessa ilman Iastia.

(Helsingin Sanomat 29.06.1914)

Höyrylaiva Neckenin karilleajo. Hl. Necken on nyttemmin saatu irti, ja saapui se sunnuntai-aamuna Turkuun, missä se maanantaina otettiin Crichtonin telakalle korjattavaksi. Necken saatiin karilta irti toiminimi Forströmin oman Förby-nimisen aluksen avulla, joka lauantai-iltana saapui onnettomuuspaikalle. Necken oli silloin sekä keula- että peräpuoleltaan 2 ½ jalkaa rannalle kohonneena ja oli se keulaansa saanut vähäisen aukon. Tämä suljettiin ja Förbyn pumppujen ja letkujen avulla tyhjennettiin se vedestä ja saatiin vihdoin irti noin puoli 10 ajoissa lauantai-iltana. Vahingot nousevat 1,000 mkaan. Alus on vakuuttamaton. Karilleajon syynä on ahdas kulkuväylä.

(Uusi Suometar 01.07.1914)

Ensimmäisen maailmansodan ajan Necken toimi lastihöyrylaivana. Onnettomuuksilta ei sinäkään aikana vältytty. Marraskuussa 1915 Necken ajoi karille ja elokuussa 1916 hinaaja "Varkaus" törmäsi Neckenin keulaan.

"Necken" ollut Karilla.

T.k. 2 pnä lähti höyrylaiva, Necken Helsingistä sekatavaralastissa Pietariin, mutta nykyään vallitsevan vedenmataluuden takia ajoi Lehmäsaaren luona karille. Kun laiva oli saatu irrotetuksi karilta, täytyi sen palata takaisin Helsinkiin korjauttamaan karilleajossa syntyneitä vaurioita.

(Turun Sanomat 06.11.1915)

Yhteentörmäys satamassa. Toissa päivänä k:lo 5.45 ip, tulivat hinaaja-alukset Varkaus, ja Tornator II Eteläsatamaan, ajaen vierekkäin täydellä vauhdilla. Laivat olivat vallan täynnä työmiehiä ja ohjasivat laivoja niiden kapteenit F. Sveholm ja A. Munkki. Heidän aikomuksensa oli kaikesta päättäen keritä ennen toista samaan paikkaan satamassa. Tornator pääsikin hyvin rantaan, mutta Varkaus ajoi pohjoiseen satamalaituriin, rikkoen puusuojuksen ja särkien kivitystä useita metriä rannassa. Sysäyksestä sai myös laiva vaurioita. Konehuone täyttyi höyryllä. Koneenkäyttäjä kerkisi panna koneen käymään takaisin ja juoksi kannelle höyryn polttamana. Kun kukaan ei uskaltanut mennä alas konehuoneeseen, kävi kone edelleen taksepäin. Alus kulki nyt ympyrää satamassa ja sen johdosta, että ei huomattu heittää ankkuria, törmäsi se lastihöyrylaiva Neckeniin. Necken sai suuren aukon keulaan, toki niin korkealle, että vesi ei tunkeutunut sisään. Sitä paitsi vahingoittui kansikalusto molemmin puolin.

Mikäli kuuluu, tulee oikeusjuttu nostettavaksi asiassa.

(Uusi Suometar 25.08.1916)

Toukokuussa 1918 Necken aloitti kulkuvuorot rannikkoliikenteessä vanhaan tapaansa. Lokakuussa Necken joutui olemaan pari viikkoa korjattavana konevian vuoksi, mutta matka jatkui taas sen jälkeen.

Höyrylaiva "Necken" alkaa kulkuvuoronsa jo tänään. Helsingistä lähtee Necken torstaisin aamulla klo 8 jatkaen Hangosta Bromarvin ja Taalintehtaan kautta matkaansa perjantaisin klo 4 i.p. ja palaa Turusta sunnuntaisin klo 8 a.p. Strömmaan ja Westlahteen, josta jatkaa matkaansa Bromarviin, Taalintehtaalle, Hankoon ja Tammisaareen maanantaina klo 6 a. p. ja Tammisaaresta tiistaina klo 6 a. p. Heisinkiin.

(Länsi-Uusimaa 24.05.1918)

(Helsingin Sanomat 17.10.1918)

Necken myytiin joulukuussa 1918 Höyrylaiva O.Y. Kuusistolle. Laiva korjattiin ja uusittiin perinpohjaisesti talven 1918-1919 aikana. Laivan nimi vaihtui uuden omistajan myötä "Kustaviksi".

Höyrylaiva O.Y. Kuusisto on O. Y. on Karl Forsströmiltä ostanut hl. Neckenin, jonka nimi muutetaan Kustaviksi. Laiva tulee kulkemaan linjalla Turku -Uuusikaupunki- Rauma.

(Nautisk tidskrift för Finland 01.04.1919)

Kaikista korjauksista huolimatta kesällä 1919 koitui pieniä viivästyksiä potkurivian vuoksi.

(Lalli 19.06.1919)

Höyrylaiva Kustavi Turun satamassa. (Iltalehti 07.11.1921)

Vuoden 1920 keväällä höyrylaiva Kustavi (ent. Necken) alkoi jälleen liikennöidä Turun ja Helsingin väliä.

(Länsi-Uusimaa 23.04.1920)

Toukokuussa 1921 laiva oli ottanut liikaa lastia matkallaan Helsingistä Turkuun ja oli vähällä kaatua Inkoon Barösundissa.

Rannikkolaivat eivät noudata merenkulkusäännöksiä.

HI. Kustavi liikaa lastattuna ollut vähällä kaatua.

Hbladet kertoo, että kun rannikkolaiva Kustavi (ent. Necken) viime keskiviikkona lähti Helsingistä matkalle Turkuun, oli laiva niin ankarassa lastissa, että vesi huhteli välikantta ja salonkien akkunat olivat vedenpinnan alapuolella. Lastina oli mm. 300 täysinäistä öljyastiaa, joista noin satakunta oli sijoitettu keula- ja peräkansille. Porkkalaan saakka pääsi laiva onnellisesti, Baron salmessa laiva lievän merenkäynnin ja tuulen vaikutuksesta kallistui jääden 45 asteen kulmaan veden tunkeutuessa konehuoneeseen. Noin kymmenkunta öljyastiaa vierähti laidan yli, jolloin laivan kaltevuus jonkun verran tasoittui. Laivan kapteeni ryhtyi antamaan hätäsignaaleja, jolloin pelastusaluksia saapuikin läheisestä saaristosta. Etsiskelyjen ja vaivojen jälkeen saivat matkustajat ylleen pelastusvyöt ja paljon puuhan jälkeen saatiin toinen pelastusvene kuntoon. Toisen pelastusveneen vipuihin oli nostettu jonkun saaristolaisen laho purjevene. Kaikeksi onneksi pääsi Kustavi omin voimin takaisin Porkkalaan, jossa noin 50 öljyastiaa siirrettiin maihin, jolloin liiassa lastissa oleva laiva saattoi jatkaa matkaansa Turkuun.

(Suomen Sosialidemokraatti 30.05.1921)

Höyrylaiva Kustavi kaatui ja upposi Hangon sataman edustalla 5.11.1921.

Lauantaisessa lumimyrskyssä uppoaa turkulainen matkustajahöyrylaiva Kustavi miehistöineen matkustajineen. 28 henkeä saa surmansa, kaksi pelastuu.

Syynä onnettomuuteen ankara myrsky ja kansilastin liikkuminen.

Lauantaina iltapäivällä, noin klo ½ 3 aikaan tapahtui Hangon sataman suussa kovassa lumimyrskyssä järkyttävä merionnettomuus, joka vaati uhrikseen turkulaisen laivanvarustusyhtiö Kuusiston omistaman hl. "Kustavin" matkustajineen, miehistöineen ja lastineen, nousten ihmisuhrien luku, toistaiseksi vielä epätäydellisten tietojen mukaan, noin kolmeenkymmeneen henkeen.

Saadaksemme onnettomuustapauksesta yksityiskohtaisia tietoja eilispäivän lehdissä kerrottujen lisäksi, matkusti eräs lehtemme toimittajista eilen Hankoon ja ilmoittaa hän sieltä tapahtumasta seuraavaa:

Kirjeenvaihtajamme haastatellut pelastuneita.

Olen tänään aamulla haastatellut molempia pelastuneita, laivamies A. Lindroosia ja nuorukaista Verner Holmqvistia sekä eräitä silminnäkijöitä. Molemmat pelastuneet olivat tänään aamupäivällä sairaalassa jo hyvissä voimissa ja pääsee Lindroos mahdollisesti jo tänään sairaalasta pois. Holmqvistinkin tila on jo tyydyttävä, mutta on hän jossain määrin vielä uupunut.

Pelastunut nuorukainen Holmqvist kertoo nousseensa laivaan Westanfjärdissä ja olleensa onnettomuuden sattuessa, silloin kun laiva kallistui, sen välikannella, josta hän oli juossut laivan peräkannelle. Laiva kaatui oikealle kyljelleen. Sen alkaessa vajota meren syvyyteen oli H. noussut sen kyljelle ja joutunut siitä veden varaan, alkaen uimalla pyrkiä poispäin. Meressä hän oli tavannut kaksi laivaporrasta, joiden varaan hän itse oli pelastunut. Samoin oli Lindroos päässyt mainittujen portaiden varaan ja olivat ne olleet päällekkäin, mutta rannan läheisyyteen päästäessä oli myrsky lyönyt portaat toisistaan erilleen, jolloin H. oli turvautunut suurempaan portaaseen ja Lindroosin oli onnistunut saada kiinni pienemmästä ja pysytellä sen varassa. Ankarissa tyrskyissä oli hän menettänyt tajuntansa ja herännyt vasta sitten, kun oli pelastettu rannalle.

Aarne Lindroos. (Iltalehti 07.11.1921)

Pelastunut A. Lindroos kertoo: Aina Tulliniemeen asti oli kaikki hyvin laivalla, mutta Hangon satamaan käännyttäessä kallistui laiva arveluttavasti. Lindroos, joka silloin oli miesten hytissä kannen alla, hyökkäsi ylös ja näki kansilastin voidritteleitä ja silakkanelikoita vyöryneen alihangan puolelle, jonka johdosta miehet kapteenin käskystä heti ryhtyivät lastia paikalleen asettamaan. Se oli kuitenkin myöhäistä ja mahdotonta lumimyrskyn yhä painaessa laivaa kumoon, jonka vuoksi ryhdyttiin korkkivöitä ottamaan esille. Lindroos auttoi siinä viime hetkeen asti. Hän näki kapteeninkin riisuvan pois turkit ja ottavan korkkivyön. Itse ei Lindroos ehtinyt enää korkkivyötä saada, kun laiva upposi. Vedessä sai hän kuitenkin käsiinsä laivan porraslavan, jolle hinautui ja veti myöskin mukaansa vedestä 17-vuotiaan matkustajan Verner Holmqvistin (kotoisin Westanfjärdistä), joka on toinen henkiin virvoitetuista. Sen varassa he kelluivat tajuissaan aina rantatyrskyihin asti, jossa menettivät tajuntansa.

Mukana olleita matkustajia muistelee Lindroos laivalla olleen noin 15, joukossa useita naisiakin, jotenka hukkuneita (kun laivaväkeäkin oli 15 henkeä) on 28, koska 2 vain on elossa.

Molemmat pelastuneet ovat kertoneet yhtäpitävästi, että he olivat nähneet meressä vain pari kolme ihmistä. Näin ollen lienevät muut painuneet laivan mukana syvyyteen.

Hangon satamakonstaapeli ilmoittaa lauantaina lumimyrskyn äkkiä klo 2 aikaan päivällä puhjettua nähneensä vähän jälkeenpäin hl. Kustavin olleen tulossa Tulliniemen takaa kaupunkia kohti. Noin 300 metrin päässä rannasta oli se äkkiä kallistunut kyljelleen. Kertoja oli kiirehtinyt silloin viereiseen huoneeseen ottamaan kiikaria lähemmin tapausta seuratakseen, mutta kun hän kiikarinsa ojensi merelle, ei hän enää mitään nähnyt. - Alus oli uponnut. Eräs tullipalvelija kertoo nähneensä laivan ensin kallistuvan kyljelleen ja sitten oli hän nähnyt vain vilauksen laivan pohjasta.

Tohtori Kumiin kertoo: Minulle ilmoitettiin tapahtumasta puhelimitse keskuspoliisista. Kiiruhdin heti yhdessä eläinlääkäri Utterin kanssa tullirantaan. Myrsky oli hirvittävimpiä, mitä koskaan olin nähnyt. Ankara lumentulo esti näkemästä merelle. Hetken kuluttua näkyi meressä rannan läheisyydessä eräs ihmispää ja hetken kuluttua pelastettiin merestä edellämainitut Lindroos ja Holmqvist, joita heti rannassa ryhdyttiin herättämään henkiin ja siinä onnistuttiinkin. Myöhemmin ajautui samalle rannalle vielä neljä muuta henkilöä, mutta heidän henkiinherättämisessään ei enää onnistuttu. Tri Kumlinin antamien tietojen mukaan kunnostautuivat erikoisesti mainittavalla tavalla työmiehet Viljo Laitinen ja Marklund. He osoittivat suurta urhoollisuutta. Erikoisesti huomautti tri Kumiin siitä hämmästyttävästä seikasta, ettei onnettomuuspaikalla ole minkäänlaisia pelastusveneitä tai muita pelastusvälineitä!

Hangon satama (Museovirasto)

Lisää ruumiita ajautunut Tulliniemen rantaan.

Sunnuntaipäivän kuluessa ajautui edellisten lisäksi Tulliniemen rantaan vielä kolme ruumista. Yksi heistä on todettu hankolaiseksi muurariksi Axel Vesterholmiksi. Toinen on renki Karl Gunnar Lindberg Westanfjärdistä. Kolmas on naisen ruumis. Hänen luullaan kuuluneen laivaväkeen. Nimeä ei toistaiseksi tiedetä.

Lisätietoja onnettomuuden uhreista.

Hangon poliisikamarin antamien tietojen mukaan on tähän mennessä todettu hl. Kustavin matkustajien joukossa olleen, paitsi aikaisemmin mainittuja Holmqvistia ja Vesterholmia, seuraavat henkilöt: sisarukset Karin ja Elna Eriksson Vestlaksista, Gunnar Lindberg Westanfjärdistä, ent. talonomistaja Fagerholm ja hänen vaimonsa Finbystä sekä rouva Randberg Kemiöstä.

Matkustajien joukossa mainitaan myös olleen jokin räätäli, kotoisin Sundvikista. Hänen nimestään ei toistaiseksi ole tietoa.

Tuuli kääntynyt. Uhrien enempi löytäminen kohtaa vaikeuksia.

Tuuli on nyttemmin kääntynyt, puhaltaen merelle päin, joten ei ole luultavaa, että useampia ruumiita enää ajautuu rannalle. Pitkin päivää on merellä risteillyt soutu- ja moottoriveneitä etsimässä hukkuneiden ruumiita, mutta ilman tulosta.

Hl. »Kustavin» viimeinen matka.

Onnettomuudessa meren syvyyteen uponnut hl. "Kustavi" lähti kohtalokkaalle matkalleen Turusta viime perjantaina aamulla, ollen matkan määränä Helsinki. Samana päivänä iltapäivällä saapui laiva Strömman kanavalle, missä siitä m.m. kansilastista purettiin noin 8 tonnia raskasta tavaraa, ollen kansi sen jälkeen melkein lastityhjä. Strömmasta laiva lähti perjantaina klo 4 ip. Förbyhyn, missä se oli yötä, ja jatkoi lauantaina aamulla matkaansa Taalintehtaalle. Samana päivänä raivonnut myrsky on kuitenkin rikkonut puhelinlinjoja varsin laajalti, minkä vuoksi ei Taalintehtaalta vielä tänäänkään voinut saada minkäänlaisia laivaa ja sen käyntiä Taalintehtaalla koskevia puhelintietoja. Erään Taalintehtaalta Turkuun lähetetyn sähkösanoman mukaan nousi Kustavi-laivaan Taalintehtaalla kymmenkunta matkustajaa ja lastattiin siihen 11,638 kiloa rautaa. Matkustajat joukossa oli seppä Gustaf Johansson Taalintehtaalta.

Onnettomuuden sattuessa oli laivalla tiettävästi lastia noin 30 tonnia, josta 28 tonnia Eestin matkalla olleita silakoita. Lähdettyään edelleen Taalintehtaalta, tuli laiva lauantaina kovassa lumimyrskyssä klo 2 aikaan päivällä Hangon sataman näkyviin. Laiva kulki aluksi myötätuulessa, mutta kääntyessään satamaan se joutui sivutuuleen, ja Hangon satamakonttorista nähtiin, miten se yhtäkkiä rupesi kallistumaan ja parissa kolmessa minuutissa oli perä edellä vajonnut syvyyteen, ilman että satamasta oli voitu ryhtyä minkäänlaisiin avustustoimenpiteisiin. Paikka, johon hl. "Kustavi" vajosi, on aivan Hangon sataman edustalla Tulliniemen ja kaupungin sataman välillä, noin 500 metrin päässä satamasta, johon päästäkseen ei laiva olisi tarvinnut enää montaakaan minuuttia. Onnettomuus nähtiin Hangon satamasta ja siellä oli juuri mereltä saapuneena valtion hinaajaalus "Oiva", joka on vuokrattu Hangon Vapaasatama Oy:lle. Sitä pyydettiin lähtemään onnettomuuspaikalle, mutta laivan päällikkö sanoi, ettei alus millään muotoa voi myrskyä kestää, joten "Oiva" ei lähtenyt. Muita aluksia ei rannassa ollut.

Laivan miehistö ja henkilökunta.

Laivan päällikkönä oli merikapteeni Albin E. Hollsten, kotoisin Turusta, noin 40 vuoden ikäinen, nainut ja yhden lapsen isä. Lastiperämiehenä oli Emil Bernstedt, kotoisin Kemiöstä, noin 50 vuoden ikäinen ja naimisissa. Luotsiperämiehenä oli Lennart Lindström, kotoisin Westanfjärdistä, naimisissa ja jäi häneltä suuri perhe. Koneenkäyttäjinä olivat: ensimmäisenä A. Flood, kotoisin Turusta, noin 35 vuoden ikäinen, naimisissa, ja toisena J. Lehto, kotoisin myöskin Turusta ja naimisissa. Muuhun henkilökuntaan kuuluivat; lämmittäjät Aarne Johansson ja Aarne Lindroos, laivamiehet Berndt Gustafsson, A. Lindroos, Tallqvist ja Vilen, emännöitsijä Rauha Mattsson, kotoisin Turusta ja noin 30-40 vuoden ikäinen, keittäjätär Alma Raimoranta, kotoisin Turusta, tarjoilijatar Frida Haaki, kotoisin Turusta, nuori tyttö, ja messityttö Aina, jonka sukunimestä ei vielä ole tietoa.

(Kraft och drift : tidskrift för maskindrift och driftsekonomi 1921)

Onnettomuudessa mukana olleista matkustajista on ollut mahdotonta saada läheskään tarkkoja tietoja. Ei ole vielä voitu edes lähimainkaan todeta, montako heitä kaikkiaan on ollut. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että heitä on ollut ainakin puolisentoista kymmentä, mutta luultavasti enemmänkin. Turusta lähteneistä matkustajista ei ainakaan moni liene joutunut haaksirikkoon mukaan, sillä he ovat luonnollisestikin olleet etupäässä, ellei yksinomaan sellaisia, jotka ovat jääneet laivasta pois jo ennen Taalintehdasta. Mainitussa laiturissa oli laivaan noussut seppä Gustaf Johansson.

Mikäli eri suunnilta on saatu tietää, oli ainakin Finbyn laiturilta noussut laivaan kaksi henkilöä, nimittäin vuokraaja Frans Fagerholm ja hänen vaimonsa, joista edellinen oli noin 60 vuoden ikäinen, ja jälkimmäinen vähän nuorempi. He aikoivat muuttaa Inkooseen ja oli tavarat lähetetty sinne jahdilla jo aikaisemmin. Heidän lapsensa eivät kuitenkaan olleet mukana. Finbystä oli aikonut nousta laivaan suuri joukko matkustajia, mutta kuin ihmeen kautta he jättivät matkansa. Edelleen on, mikäli kerrotaan, Vestlahden laiturista lähtenyt laivan matkaan Liittopankin Kemiön konttorin virkailija, neiti Karin Gustafsson, joka siis mahdollisesti myöskin on ollut mukana onnettomuudessa ja saanut siinä surmansa.

Lastin siirtyminen ollut syynä laivan kaatumiseen.

Pelastunut matruusi A. Lindroos on edellisen lisäksi kertonut, että laiva oli Taalintehtaalla ottanut n. 9 tonnin rautalastin sekä Finbystä 10 tynnyriä marmorihiekkaa. Yllämainittu rautalasti ja marmorihiekka oli asetettu kannelle, jossa sitäpaitsi oli 12 voiastiaa ja 7 juustolaatikkoa. Laivan tuhon aiheutti yllämainittu rautalasti, joka siirtyi laivan toiselle laidalle ja aiheutti sen, että myöskin muu kannella ollut lasti siirtyi samalle laidalle. Lindroos huomauttaa luulevansa, että melkein kaikki matkustajat saivat pelastusvyön ennenkuin laiva upposi. Lastin siirtyessä oli laivan keskiportti auki, joten vesi laivan kallistuessa pääsi välikannelle ja sieltä konehuoneeseen y.m. Merenkuluntarkastaja on tapahtumasta laatimassaan raportissa huomauttanut lastauksen kehnoudesta. Kansilasti oli ollut huonosti kiinnitetty ja oli se liian suuri.

Höyrylaiva Kustavi (entinen Necken) oli jo vanha alus. Se oli rakennettu vv. 1876 - 77 Tukholmassa Bergsundin mekaanisen työpajan telakalla raudasta. Laivan vetoisuus oli 148 brutto rek. tonnia sekä 96 netto rek. tonnia. Sen omisti turkulainen Höyrylaiva Oy Kuusisto.

Kustavi aina ollut surun laiva.

Höyrylaiva Kustavi on ollut ns. surun laiva, jolla usein ennenkin on ollut onnettomuus mukanaan. Viime keväänä se oli Barön salmessa kaatumaisillaan ja joskus aikaisemmin se on ajautunut karille, kerran muistaaksemme aivan Helsingin edustalla, Ursinin kallioiden ulkopuolella.

Barön lähellä oli uhkaavan onnettomuuden syy sama, joka nyt vei laivan turmioon. Huolimatta siitä, että laiva, joka rakenteeltaan oli liian korkea, ei sietänyt kansilastia, siihen keväällä kuitenkin oli kannelle lastattu tynnyreitä. Laivan kallistuessa pahasti tynnyrit vierähtivät mereen, joten laiva pääsi pystyyn. Asianomaisia lienee usein huomautettu kansilastin vaarallisuudesta multa siitä huolimatta laiva otti tätä vaarallista lastia.

(Iltalehti 07.11.1921)

Mikä aiheutti "Kustavin" haaksirikon?

Merenkulunylitarkastaja tutkimassa asiaa.

Merenkulunylitarkastaja A. E. Roni saapui Hankoon Viime tiisraina tutustuakseen hl Kustavin haakirikkoa koskeviin seikkoihin ja saadakseen selvyyttä syistä, jotka aiheuttivat Hangon edustlllla lauantaina tapahtuneen kamalan onnettomuuden.

Niistä tiedoista, joita merenkulunylitarkastaja Roni on saanut eri tahoilta, m.m. henkilöiltä, jotka aikaisemmin ovat kuljettaneet "Kustavia", on hän tehnyt sen johtopäätöksen, että syynä haaksirikkoon on etupäässä ollut myrsky ja lastauspuutteellisuudet. Ankarassa merenkäynnissä on laiva kallistunut ja ruumalasti tällöin ruvennut vyörymään. Silakkanelikot ruumassa olivat lastatut virheelliiesti, ruumaan kun oli jätetty tyhjää tilaa, joten nelikot verraten helposti pääsivät luisumaan sivulle. Jos samanaikaisesti tuulenpuuska on painanut laivan kattoa, on käsitettävissä, että etukannella ollut rautalasti tällöin on myöskin päässyt vyörymään laidalle. Rauta oli nimittäin lastattu parin metrin levyisen ja suhteellisesti korkeaan pinoon.

Mitä tulee "Kustavin" merikelpoisuuteen, ei merenkulkutarkastaja saamiensa tietojen perusteella tahtonut pitää laivaa Turun-Heisingin linjalle soveltumattomana. Tosin oli laiva rakenteeltaan avoin, mutta siltä varalta siinä oli myrskyluukut. Samoin oli runko tukeva ja peräkansi uusi.

Sukeltaja ryhtyi työhön eilen.

Hangon poliisiviranomaiset, jotka uutterasti ovat jatkaneet hl. Kustavin haaksirikon uhrien naarauksia, onnistuivat keskiviikkona löytämään Kustavin hylyn. Se on 32 metrin syvyydessä noin kilometrin päässä Hangon satamasta, jokseenkin Tullisalmen ja Hangon sataman keskivaiheilla. luotsilaiva Kurs vei paikalle sukelluslautan, josta sukeltaja laskeutui alas laivahylylle. Hän saattoi todeta, että laiva makaa meren pohjassa kölillään hiukan kallellaan. Sukeltaja saattoi kävellä laivan kannella, mutta ei vielä eilen onnistunut tunkeutumaan laivaan. Tanään lähtee paikalle kaksi sukeltajaa, niin että he saattavat vuorotella työssään. Sukeltajain työtä haittaa suuresti pimeys, joka vallitsee yli 30 metrin syvyydessä, jossa hylky on. Meritoimi Oy kustantaa sukeltajat, kun taas tutkimustöitä johtavat poliisiviranomaiset.

(Länsi-Uusimaa 11.11.1921)

Haaksirikkopaikka. (Iltalehti 07.11.1921)

Hukkuneiden etsinnöistä v. 1922.

"Kustavin" onnettomuus.

Pelastussopimusta ei ole saatu aikaan.

Kun ei mitään ole kuulunut viime marraskuulla uponneen hl. Kustavin kanssa hukkuneiden etsinnästä viime aikoina, jolloin tämä etsintä olisi pitänyt toimeenpanna, on "Hangö" tiedustellut Hangon poliisilaitokselta asian laitaa. Poliisimestari kertoi viime kesäk. 2 p:nä kirjelmällä ilmoittaneensa Uudenmaan läänin maaherralle, että pelasluslaiva "Frejan" päällikkö oli selittänyt omasta ja pelastusyhtiön puolesta, ettei yhtiö katso voivansa suorittaa hukkuneiden etsimistä sisäministeriön kanssa jouluk. 16 pvä 1921 tehdyn sopimuksen määräämän ajan kuluessa, johtuen tämä etenkin siitä, etteivät sukeltajat ole halukkaita laskeutumaan laivaan, joka on uponnut erittäin syvälle paikalle. Sittemmin ei poliisimestari ole asiata tiedustellut. Kuten tunnettu, on hukkuneista vielä kymmenkunta löytämättä.

(Suomen Sosialidemokraatti 18.08.1922)

Ja lopuksi vielä muutama sananen...

Höyrylaiva Kustavin onnettomuustutkintaa suoritti merenkulkuhallitus, vaikka se tulkittiin monissa piireissä asianosaiseksi turmassa, sillä merenkuluntarkastajat olivat hyväksyneet aluksen rannikkoliikenteeseen. Esimerkiksi Barösundin luotsien mielestä höyrylaiva Kustavi (ent. Necken) ei ollut riittävän merikelpoineen vähänkin vaativissa olosuhteissa. Alusta oli nimitelty "uivaksi ruumiskirstuksi" ja sen uppoamista jossain vaiheessa oli pidetty hyvin todennäköisenä. Koska hukkunutta miehistöä ei päästy enää syyttämään, niin onnettomuuden viraliseksi syyksi todettiin vain huonosti kiinnitetyn ja tuetun lastin liikkuminen äkillisessä ankarassa myrskyssä.

Höyrylaiva Kustavin miehistöä ei ollut aluksen omistajan toimesta vakuutettu, jonka vuoksi korvauksista käytiin oikeudenkäyntejä vielä vuosia onnettomuuden jälkeen. Vuonna 1927 Meritoimi Oy vapautettiin vastuusta ja korkein oikeus vahvisti Höyrylaiva Oy Kuusiston korvausvelvolliseksi.

Kaikkien onnettomuudessa menehtyneiden ruumiita ei ilmeisesti koskaan löydetty ja höyrylaiva Kustavin (ent. Necken) hylky makaa yhä edelleenkin merenpohjassa Hangon sataman edustalla.

- Kristin Lauharo -