Inkoon saaristo maalaustaiteessa
Magnus Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) tunnetaan suomalaisen maiseman kuvaajana. Kansan rakastama maisemamaalari viihtyi ilmeisesti aikoinaan myös Inkoossa, josta on todisteena hänen useat maalauksensa saaristosta ja etenkin Barösund toistui usein aiheena.
Aihe Barön salmesta, harjoitelma. Hjalmar Munsterhjelm, 1869 (Ateneumin taidemuseo).
Valokuva samasta maisemasta noin 30 vuotta myöhemmin. Etualalla Villholmin krouvi ja taaempana Limpgrund.
Näkymä Barön salmesta. Ståhlberg K. E. 1898. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.
Taideopintojensa alkuvaiheessa v. 1860 Munsterhjelmin opettajana oli romanttisista maisemamaalauksistaan tunnettu Werner Holmberg, jonka sukujuuret isänsä puolelta olivat Inkoon Elgsjössä (Mellangård). Hjalmar Munsterhjelm osallistui ensimmäisen kerran Suomen taideyhdistyksen näyttelyyn 1864 ja saavutti tuolloin teoksillaan runsaasti huomiota.
Samana vuonna 1864 ilmoitettiin lehdessä Helsingissä myynnissä olevasta Barösund-aiheisesta maalauksesta. Tämä teos oli ruotsalaissyntyisen, mutta myöhemmin Suomeen muuttaneen Johan Knutsonin (1816-1899) käsialaa ja ilmoitus kuuluu seuraavasti:
"- Taide-teoksia. Herrain Waseniuksen ja kump. kirjakauppaan on myötäväksi annettu suurempi maalaus, osoittava Barösund'in maaseutua Knutson'ilta. Taulu on kaunis ja näyttää todella ihastuttavan kuvan Suomen maan ihanuudesta sen vesiseuduissa. Silmä viipyy mieluisasti katselemaan tätä taulua, joka on niin elävä kuin itse luonto paraimmassa valossaan. Se pieni vene katsanto-alan etupuolella vaimoisen soutajansa kanssa antaa taululle miltei etelämaisen värin." (14.10.1864 Suometar no 239)
Suomalainen saaristomaisema. Johan Knutson, 1864.
1870-luvulla Munsterhjelm oli jo saavuttanut kansainvälistä mainetta. Maalauksia myytiin myös ulkomaille ja esimerkiksi Venäjän keisarit Aleksanteri II ja Aleksanteri III ostivat hänen teoksiaan. Kuutamo oli aiheena suosittu ja Barösundistakin löytyy kuutamomaisemaa kuvaavia maalauksia.
Kuutamo Barösundissa. Hjalmar Munsterhjelm, 1870-luku.
Taidemaalari Frans Maexmontanilla (1847 - 1901) oli 1800-luvun lopulla huvila Inkoon Svartön saaressa. Hänenkin maalauksissaan toistuivat usein aiheet Inkoon saaristosta.
Frans Maexmontanin öljyvärityö "Barösund" vuodelta 1889 (Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo).
Tyyni ilta rannikolla. Frans Maexmontan.
Saaristolaismaisema. Frans Maexmontan.
(14.06.1902 Uusi Suometar no 135)
Taidemaalari Antti Favén omisti Inkoon Bockholmin saaren ja siellä sijaitseva huvilan v. 1921 - 1927. Saari sijaitsee Tostholmin ja Svartön saarten välissä Barösundin väylän varressa.
Antti Favén (1882 - 1948) oli Suomen johtava muotokuvamaalari 1920- 1930-luvuilla. Hän oli saavuttanut mainetta jo 1910-luvulla ja kuului silloin maamme nuorten taiteilijoiden eturiviin. Muotokuvien ohella Favén maalasi maisemia omalla impressionistisella tyylillään, jonka hän oli ilmeisesti omaksunut Ranskassa opiskellessaan.
Antti Favénin öljyvärityö "Insjölandskap", joka on signeerattu v. 1946.
Suomen Kuvalehdessä kirjoitettiin Antti Favénin näyttelystä v. 1921 mm. seuraavasti:
"Myöskin kotoisen luonnon ja urbanisen kauneuden maalarina on Antti Favén tälläkin kertaa luonut monta huomattavaa teosta. Hänen suhtautumisensa luontoon on lyyrillisen herkkä ja valoisa. Hän rinnastelee värejä sellaisella rohkeudella ja sisäisen näkemyksen ilolla, että arvostelijoidenkin joukossa on syntynyt erimielisyyttä hänen värikäsittelystään. Syrjäyttämällä kaikki teoreettiset viisastelut voidaan joka tapauksessa myöntää, että hra. Favénin värikäsittelykin on voimakkaan yksilöllinen ja sellaisena yhtä oikeutettu kuin joku toinenkin."
Inkoon saaristossa oleskelleista taidemaalareista täytyy vielä mainita Ingrid Ruin (1881-1956). Hän vietti aikaansa ja myös työskenteli kesäisin huvilallaan ("Gnällebo") Inkoon Härligössä, käyttäen usein malleinaan paikallisia asukkaita.
Kylän kaunis Anna. Ingrid Ruin, 1920-luku.
(12.02.1925 Våra Kvinnor no 3)
- Kristin Lauharo -