Inkoon tammiesiintymät

Tänään 29. syyskuuta on vietetty Mikon eli Mikkelin päivää. Vanhan kansan perinteiden mukaan tammenterhojen poiminta-aika ajoittuu juuri tähän ajankohtaan. Mikäli joku haluaa kylvää tammenterhoja, niin tässä siihen lyhyt ohje:

- Otetaan vedellä täytetty ämpäri, johon kerätyt terhot tiputetaan.

- Ämpärin pohjalle pudonneet terhot nostetaan vedestä ja pyyhitään kuivaksi ja siirretään ulkoilmaan. Kelluvat terhot eivät ole itämiskykyisiä ja ne heitetään pois.

- Terhot työnnetään maahan ennen roudan tuloa noin viiden sentin syvyyteen ja peitellään.

- Tämän jälkeen jäädään odottamaan ja seuraavan kesän lopulla pitäisi paikalla olla noin 10-25 cm korkea taimi.

Tammen taimi (Kuva: K. Lauharo)

Melko suuri osa nykyisistä Inkoon tammista on ihmisen toimesta istutettuja, mutta kunnan alueelta löytyy myös luontaisesti alkunsa saaneita tammiesiintymiä.

Inkoon Elisaari on varmasti monelle tuttu paikka. Se kilpailee nykyisin Turun Ruissalon (n. 100 ha) jälkeen Suomen toiseksi suurimmasta luonnonvaraisesta esiintymästä Bromarvin Framnäsin kanssa. Olen vieraillut kummassakin paikassa useasti ja omasta mielestäni Elisaari on ainakin maisemallisesti edustavampi metsikkö.

Elisaaren syksy (Kuva: K. Lauharo)

Samalta suunnalta löytyi aikoinaan toinenkin merkittävä tammimetsä Tostholmista, mutta suurin osa puista kaadettiin 1920-luvulla. Samoihin aikoihin Rauma Wood kaatoi myös valtaosan Snappertunan tammimetsistä.

Nykyisistä Inkoossa olevista esiintymistä voisi mainita vielä Västankvarnin Bonäslundenin. Alue on enimmäkseen pähkinäpensaslehtoa, mutta jokunen vanhempi tammikin sieltä yhä löytyy. Pähkinäpensas (Corylus avellana) on tyypillinen tammen (Quercus robur) seuralainen kauempana rannikolta, Inkoon saaristossa sitä harvemmin tapaa.

Vuodelta 1977 löytyy seuraavaa tutkimusaineistoa (Robert Rainio, Silva Fennica) Inkoon luonnonvaraisista tammista:

Nykyiset Inkoon tammet eivät ole mitenkään lajinsa jättiläisiä, vaan jäävät mitoiltaan kauas Suomen suurimmista yksilöistä. Joidenkin Inkoossa kasvavien yksittäisten puiden ikä voi kitukasvuisuuden vuoksi olla kuitenkin huomattavan korkea. Paksuimmat Inkoon saaristossa mittaamistani yksirunkoisista tammista ovat rungon ympärysmitaltaan vähän yli 4 metriä, eli ne jäävät melko kauas maamme kookkaimmista yksilöistä, jotka tosin useimmiten ovat kasvaneet paljon suotuisemmissa ympäristöissä. Länsi-Uudenmaan paksuin luonnonvarainen tammi löytyy Raaseporin (Snappertunan) Holmbackenilta ja sen rungon ympärysmitta on noin 5,7 m. Tämäkään tulos ei vielä riitä maamme paksuimpien tammien listoille.

Kemiönsaaren Wijksgårdin tammi, rungon ympärys 676 cm (Kuva K.Lauharo)

Nykyisin tammen siementaimia putkahtelee näkyviin vähän joka puolella. Talvet ja keväät ovat olleet tammelle ilmastonmuutoksen myötä pääsääntöisesti suosiollisia 2000-luvulla. Se Suomen kaikkien aikojen suurin tammi lieneekin ehkä vasta taimivaiheessa...

"Spökeken"  Tähteläntien varressa. Tammi on rauhoitettu vuonna 1984. (Kuva: K. Lauharo)

- Kristin Lauharo -