Karjaan kauppala
Toukokuussa 1928 jätettiin valtioneuvostolle ehdotus Karjaan kauppalan perustamiseksi.
Kuva vanhasta postikortista.
Karjaan kauppalan perustamisasia ratkaistaan piakkoin.
Ehdotukseni Karjaan kauppalan perustamisesta jätin valtioneuvostolle jo viime toukokuun lopulla ja joutunee asia valtioneuvostossa pian ratkaistavaksi, kun asianomaiset lausunnot ehdotuksesta saatanee lähiaikoina. Mainitsemista ansaitsee, että tekemääni ehdotusta ovat sellaisenaan puoltaneet sekä Karjaan taajaväkinen yhdyskunta, joka teki asiassa aikoinaan aloitteen, että Karjaan maalaiskunta. Niin hyvin kauppalan alueeseen kuin omaisuuden jakoonkin nähden on ehdotukseni sovittelujen tulos, joka kuitenkin näyttää ainakin toistaiseksi ratkaisevan käytännöllisesti kysymyksen kauppalan perustamisesta. Karjaa on asemayhdyskunta, joka on nopeasti kehittymässä läntisen Uudenmaan liikekeskukseksi ja voi sillä tulevaisuudessa olla varsin huomattava merkitys maan talouselämällekin.
Maisteri Arvi Hällfors.
(Uusi Suomi 24.10.1928)
(Suomen Sosialidemokraatti 02.12.1928)
Karjaan kauppala.
Kuten tunnettua, tulee Karjaasta ensi vuoden alussa kauppala.
Karjaan pitäjässä on nykyään asukkaita yli 4000. Asemaseutu on ollut taajaväkisenä yhdyskuntana noin 15 vuotta. Tätä aluetta on hieman laajennettu kauppalaa suunniteltaessa. Ensi vuoden alussa virallisesti olemassa olonsa alkavaan Karjaan kauppalaan tulee asukkaita yli 2000, niistä suomalaisia 300-400. Karjaan kunta jää puhtaasti ruotsalaiseksi. Kauppalasta tulee kaksikielinen, ruotsi enemmistön kielenä. Vaikka virallinen toimikunta maaherran määräyksestä on vasta äskettäin valittu järjestämään kunnan ja kauppalan välisiä suhteita, ovat nämä järjestelyt vapaaehtoisin toimin jo valmiiksi suoritettu. Viralliselle toimikunnalle jää vain tehdyn omaisuudenjaon vahvistaminen ja käytännöllinen toteuttaminen.
Molemminpuolisen sopimuksen mukaan saavat kumpikin pitää alueelleen jäävät kansakoulut irtaimistoineen. Niistä tulee kauppalalle 4. Lastenkoti sekä Klockarsin tilan maat siirtyvät kauppalan omaisuudeksi, mutta kunta on oikeutettu, sovittua maksua vastaan, pitämään haluamiaan lapsia lastenkodissa. Nykyinen kunnantalo jää kauppalan alueelle jakamattomaksi yhteiseksi omaisuudeksi.
Kunnalle tulee useampia kouluja sekä Svitjan tila, jossa sijaitsevaan vanhainkotiin kauppala on oikeutettu, sovittua korvausta vastaan, sijoittamaan hoitoa tarvitsevia vanhuksiaan. Kummallekin asianosaiselle jäävien omaisuuksien hinnoittelussa joutuu kunta maksamaan kauppalalle. Ottamalla huomioon, että katutöitä on jo osaksi tehtynä ja kouluja on kauppalan osalle tullut pikemmin liian paljon, eikä muitakaan pakollisia rakentamisia ole lähiaikoina tiedossa, tulee Karjaan kauppala olemaan verovelvollisille huokea.
Aivan huomispäivän tehtäviä on kauppalalla alueensa kartoittaminen ja asemakaavan valmistaminen. Seurakunnallisesti Karjaa jää vielä jakamattomaksi kokonaisuudeksi. Kirkko on aluejaossa sovittu kunnan puolelle. Suomalaisia jumalanpalveluksia pidetään Karjaan kirkossa edelleen kerran kuukaudessa.
(Uusmaalainen 08.03.1929)
(Karta över Karis / upprättad å lantmäteristyrelsen år 1924, enstaka kompletteringar år 1928 och 1937)
Karjaan kauppala on rautatien lapsi.
Asemapäällikkö Viktor Tammi kertoi, että ollessaan kirjurina Karjaan asemalla v. 1897, oli asemalla vain kaksi virkailijaa, joille kuului myös postitoimiston hoitaminen. Rakennuksia oli ainoastaan nykyinen asemapäällikön konttori- ja asuinrakennus. Nyt kolmisen vuotta asemapäällikkönä ollessaan on posti ollut siirrettynä eri rakennukseen ja asemavirkailijoita on monta vertaa enemmän.
Matkustajaliikenne tuottaa nykyään noin 100,000:- kuukaudessa. Satamaa ja teollisuuslaitoksia vailla olevassa seudussa ei tavaraliikenne voi kohota kovinkaan suureksi. Suomalaisuuden kasvamiseen Karjaalla on aseman henkilökunnalla ollut suuri osuus. Kolmisenkymmentä vuotta takaperin ei asemapäällikkö Tammi ollut tavannut Karjaalla kuin kaksi suomenkieltä taitavaa, vaihdemiehen ja postinkuljettajan. Nykyään suomalaisia on yli 300. Samoin kolmekymmentä vuotta takaperin oli Karjaalla vain kaksi kauppaa, Vienankarjalan kauppiaita molemmat. Nykyään on avonaisia, pienempiä ja suurempia liikehuoneistoja noin 70.
Karjaan kauppala on rautatieliikenteen synnyttämä ja kasvattama. Vuosisadan vaihteessa, jolloin Helsinki -Turun rannikkorata risteytti Karjaalla Hyvinkään -Hangon radan, alkoi se kasvamaan. Karjaa on nyt vielä nuorukainen, mutta se varttuu nopeasti.
(Uusmaalainen 08.03.1929)- Kristin Lauharo -