Petter Forsströmin puisto

Vuorineuvos Petter Teodor Forsström (1877 - 1967) oli Lohjan kalkkitehtaan perustaja. Hänestä käytettiin myös lempinimeä "Kalkki-Petteri".

"Petter Forsströmin puisto" perustettiin asuinrakennuksen yhteyteen 1920-luvulla ja puiston (muotopuutarhan) suunnittelija oli Paul Olsson. Asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Gösta Cajanus ja hän kertoi tästä hankkeesta Arkkitehti -aikakauslehdessä vuonna 1925 seuraavasti:

Lohjan kalkkitehdas, joka sijaitsee laajalla Lohjan järven ranta-alueella lähellä Gerknäsin pysäkkiä, on viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana kehittynyt miltei amerikkalaisella nopeudella.

Jo tämän ajanjakson alkuvuosina oli kysymys uuden johtaja-asunnon hankkimisesta polttava. Tehtaan terhakka johtaja Petter Forsström tyytyi kuitenkin aluksi muuttamaan toisesta virkamiesasunnosla toiseen ja keskitti sensijaan kaiken tarmonsa ja kaikki laitoksen mahdollisuudet luottavaan rakennustoimintaan, teknillisten osien kehittämiseen ja niiden tehon parantamiseen. Hänelle itselleen varatun asunnon suunnitelmat olivat kuitenkin vireillä ja askartelivat hänen mielessään. Jo vuosia sitten innostutti hän allekirjoittanutta laatimaan eräitä, tätä rakennusta koskevia ehdotelmia.

Vuonna 1916 katsottiin, että rakennuskysymys oli ratkaistavissa ja ryhdyttiin silloin jo rakennustoimiin. Näinollen alettiin perustusten kaivauskin, multa keskeytetiiin jälleen eräiden vireillä olleiden periaatteellisten teknillisten parannusten ja nyt alkaneiden levottomien aikojen vuoksi.

Tehdasrakennukset ja näihin kuuluvat työläisasunnot valtasivat kuitenkin pian sen maa-alueen, jossa oli tehty kaivauksia johtajan asuntoa varten ja hävittivät jäljettömiin allekirjoittaneen alkaman rakennusyrityksen siihen asti saavutetut tulokset. Rakennus edusti siis noita tuulentupia, joita arkkitehti toimensa aikana useastikin saa laatia; mutta yritys ei jäänyt tälle asteelle.

Vuonna 1923 kutsuttiin allekirjoittanut jälleen Lohjalle paaluttamaan uuden johtaja-asunnon pohjaa. Nyt oli pakko hakeutua toisaanne, radan pohjoispuolelle, korkealle, teollisuusalueita hallitsevalle sekametsää kasvavalle harjulle, josta ikävä kyllä on melkoinen matka järvelle. Nykyisellä paikallaan ei rakennus estä teollisuuslaitteita suurentumasta mielinmäärin ja varataan sille itselleen mahdollisuus rauhassa liittyä ympäröivään luontoon sekä puistojen ja pengermien avulla luontevasti kasvaa ja kohota siitä maaperästä, johon sen perustukset vaipuvat.

Syystä, että rakennuskysymys vuosikausia oli ollut vireillä ja koska sitä oli juurta jaksain pohdittu ennenkuin ryhdyttiin tuuman lopulliseen toteuttamiseen, oli rakennusohjelma saanut kaikenpuolisen käsittelyn ja olivat rakennuttajan toivomukset hyvinkin selvinä rakennuspiirustusten tekoon ryhdyttäessä.

Näiden toivomusten mukaan oli suunniteltava maalaiskoti, jossa huoneitten mitat olivat vanhanaikuisen malliset, oli tehtävä suuren teollisuuslaitoksen johtajan asunto, jossa edustus vaati omia, määrättyjä asetelmiaan, siinä piirustusohjelman aihesisältö. Kun rakennus sittemmin oli toteutettava, esiintyi vielä toinenkin ohjelmallinen kohta, johon oli kiinnitettävä huomiota. Oli näet mahdollisimman laajassa mittakaavassa niin rakenteellisessa kuin koristeellisessa suhteessa käytettävä omia rakennusaineita. Näinollen ovat seinät tehdyt lävettömistä sementtitiilistä ja ulkoseinät siten, että kolmea tämänlaista juoksu kerrosta yhdistävät toisiinsa tervatut rauta-ankkurit. Puuaine on omista sahoista, kerrosten välinen tamminen porras on Lohjalla kasvaneista puista; hallin ja isännän huoneen uuneissa käytetty kalkkikivi on Förbysta, joka valittuna ja kiilloitettuna on hyvin kaunista monine värivivahduksineen; myöskin eteisen lattia on tehty kiillotetusta ja ruutukuosiin järjestetyistä valkoisista Förbyn kalkkikivilaatoista.

Varsinainen huonesijoittelu ilmenee pohjapiirroksista, joissa näkyvät eteinen, kauppahuone, halli, isännän huone, emännän huone, sali, ruokasali sekä keittiöpuoli ensimäisessä kerroksessa.

Toisessa kerroksessa: biljardihalli, makuu- ja vierashuoneet. Kellarikerros on kokonaisuudessaan käytännössä. Täällä on kaikenlaisten tilavien varastohuoneiden ohella myöskin verstashuone, leivin- ja pesutupa, kattilahuone, sauna, autonkuljettajan asunto y. m. 

Corps de logis Forsström. Halli. (Arkkitehti 01.12.1925 no 12)

Lopuksi sana pääkerroksen huoneiden pintakäsittelystä. Ensi kerroksessa ovat hallin, ruokasalin ja salin lattiat tammista sauvaparkettia, hallin katto on 1" X 8" tummaksi värjätyistä honkalaudoisla, joita kannattaa kaksi mahtavaa parrua huoneen pituussuunnassa. Tämän ja emännän huoneen sekä salin ja ruokasalin seinät ovat maalatut kalkkivärillä sekä pintoihin jaetut seinän väriasteikkoa eri vahvuisena käyttämällä. Tämän koristelun on pääasiassa tehnyt rakennuksen haltijatar rouva Margit Forsström apunaan tunnettu taiteilijatar Thyra Lundgren, joka viimeksimainittu myöskin on valmistanut stukkirelievit pyöreän huoneen kattoon. Toisen kerroksen huoneet ovat paperoidut, lukuunottamatta biljardihallia, jossa on kalkkivärillä maalatut seinät.

Corps de logis Forsström. Pääsisäänkäytävän julkisivu. (Arkkitehti 01.12.1925 no 12)

Rakennustyöt suoritettiin loppuun syksyllä 1924, ja on rakennus sitä seuranneen talven aikana osoittanut, että siinä käytetyt rakennusmenetelmät ovat omiaan edullisesti vastustamaan sekä kylmän että kosteuden vaikutuksia.

Gösta Cajanus.

Corps de logis Forsström. Puutarhan puoleinen julkisivu. (Arkkitehti 01.12.1925 no 12)

Yllä olevassa kuvassa on valmis asuinrakennus v. 1925 ja sen edustalle istutetut lehmukset. Alueelta löytyy muitakin aikakaudelle tyypillisiä puistoissa käytettyjä puulajeja, mutta suuri osa niistä lienee myöhemmin istutettuja. 

Aiemmassa kuvassa oleva lehmusrivistö nykyisin. (Kuva: K. Lauharo 27.7.2020)

Forsströmien entinen asuinrakennus purettiin v. 1977 ja puiden sekä pensaiden ohella siitä on enää muistona vain kivipengerrykset ja taloon johtavat portaat. Nykyisin puistoalueen omistaa Lohjan kaupunki. (Kuva: K. Lauharo 27.7.2020)

Puiston edustalla on laaja omenatarha ja sen taustalla näkyy Lohjan vanha kalkkitehdas. Forsströmien talosta ja sen pihalta oli suora näkymä tehtaalle yli puiston ja puutarhan. (Kuva: K. Lauharo 27.7.2020)

Petter Forsström v. 1927.

- Kristin Lauharo -