Ryssänuuni

Suomen saaristossa olevia uuneja muistuttavia kiviröykkiöitä ja niiden tarkoitusta on ihmetelty jo noin parin sadan vuoden ajan.

Ryssugn på Finland- Freudenthal- 1874.

Lehtori C. A. Gottlund arveli 1800-luvulla Itä-Uudenmaan saariston kiviuunien olevan venäläisten sotilaiden aikoinaan rakentamia ja leivän paistoon tarkoitettuja. Myöhemmin vastaavia kiviuuneja ja niiden raunioita löydettiin muualtakin Suomen saaristosta ja niitä lähemmin tutkittaessa huomattiin, että jotkut löydetyt uunit olivat rakenteeltaan leivän valmistukseen sopimattomia, sillä hiiliä ei kovinkaan helposti kyennyt tulisijasta puun polton jälkeen poistamaan. Ideana leivän paistossa siis oli, että puuta polttamalla uunin kivet lämmitettiin kuumaksi, jonka jälkeen pesä puhdistettiin hiilistä ja siinä paistettiin laakean kiven päällä leipää. Tästä syystä arkeologian professori A. M. Tallgren tulikin vuonna 1910 siihen tulokseen, että uuneja on käytetty myös rauhan aikana vanhan virolaisen tavan mukaisesti kalojen kuivaamiseen uunin päällä tai sitten johonkin muuhun tarkoitukseen, jota ei tunnettu. (Kotiseutu 01.09.1910)

Ryssänuuni (ryssugn från 1719 - wikipedia)

On siis arveltu, että näitä ns. "ryssänuuneja" on käytetty aikoinaan ruoan valmistukseen ja kuivaukseen. Monet uuneista ovat jo saattaneet romahtaa ja näyttävät epämääräisiltä kivikasoilta, mutta suhteellisen ehjiäkin on yhä olemassa. Saaristosta näitä voi löytää melko läheltä rantaa, vanhojen vesikulkureittien varrelta ja luonnonsatamista.

Inkoosta ryssänuuneja on aikoinaan löydetty ainakin Barölandetista:

"Ryssugnar på Barö. Under ofredstider skall krigsfolk, som var inkvarterat i gårdarna, ha bakat sitt bröd och gräddat det i ugnar, som voro byggda ute. Lämningar av dessa »ryssugnar», som äro byggda av gråsten, ser man ännu överallt på bergsklintarna på Barölandet. När man gräver i dem, finner man dem fyllda med bränt kol. Några äro uppförda på släta berget, andra igen på marken och ha då till botten släta stenar."

(Finlands svenska folkdiktning. Historiska sägner / utgivna av V. E. V. Wessman. 1924.)

Joidenkin kiviuunien tai niiden raunioiden historia saattaa liittyä myös siihen, että entisinä aikoina köyhimpien ihmisten asumukset olivat pieniä ja perheet kuitenkin suuria, joten tilanpuutteen vuoksi leivinuuni saatettiin joskus rakentaa pihamaalle, kuten tämä alla oleva sadan vuoden takainen kuva sen osoittaa.

Suomen Kuvalehti 20.09.1919.

- Kristin Lauharo -