Titanic Fagervikissa v. 1912
Fagervikin nuorisoseura (Fagervik Ungdomsförening) perustettiin vuonna 1907. Seuraavan vuoden lopulla päätettiin hankkia soittimia nuorisoseuralle ja vuonna 1909 aloitettiin soittoharjoitukset.
Fagervikin nuorisoseuran torvisoittokunta (Fagervik Ungdomsförenings Hornkapell) esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran julkisesti helluntaina 26.5.1912.
Fagervikin torvisoittokunnan kokoonpano vuonna 1919: Axel Friberg, Rainer Lindstedt, Uno Lindstedt, Axel Ekholm, Arne Selin, Axel Zweygberg ja Väinö Berglund.
Lehti-ilmoituksessa mainitussa ohjelmistossa oli kappale "Nearer, my God, to Thee" (Titanics dödshymn), joka oli keväällä 1912 hyvin ajankohtainen.
(Västra Nyland 23.05.1912 no 59)
Titanic-matkustajalaiva törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä v. 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi vieden mukanaan noin 1 500 ihmistä. Suomalaisia oli laivalla ilmeisesti 63 ja 20 heistä pelastui. Sen aikaisten tarinoiden mukaan Titanicin vaipuessa syvyyteen, laivan orkesteri soitti kannella virren "Nearer, my God, to thee".
Kyseisestä kappaleesta tuli välittömästi kansainvälinen hitti ja niin myös Fagervikin nuorisoseuran torvisoittokunta otti sen ohjelmistoonsa tulevan helluntain ensimmäistä esiintymistään varten. Virrestä oli useita erilaisia sanoituksia, joita esitettiin maassamme sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Muutamaa päivää ennen helluntaita kuitenkin paljastui, että siihen asti soitettu sävellys oli väärä ja heti sen jälkeen julkaistiin oikeat nuotit. Sitä en tiedä kumpaa versiota Fagervikissa soitettiin ensimmäiseksi, oikeaa vai väärää, epäilen kuitenkin jälkimmäistä.
Titanicin kuolinhymni (Titanics dödshymn) oli kesän 1912 soitetuin orkesterikappale Suomessa, vaikka Titanicin haaksirikosta pelastunut suomalainen J. Lindqvist olikin jo toukokuun lopulla kertonut, ettei Titanicilla sen upotessa mitään hymnejä soiteltu. Myöhemmin seuraavana vuonna 1913 Titanic-hymni todettiinkin lehdistössä huijaukseksi.
Mielikuvituksen voima eli totuus Titanic-hymnistä.
Ihmiskuntaa tärisyttävät tiedot Titanic'in haaksirikosta kertoivat aikoinaan mm., että soittokunta laivan aaltoihin vaipuessa miehuullisesti pysyi paikallaan ja soitti hymniä "Lähemmäs sinua, Jumala".
Mikä yliluonnollinen mielenylevyys ja itsensä hillitseminen ja mikä yli-inhimillinen näytelmä, kun soittokunta monisatalukuisen ihmisjoukon kanssa armotta vaipuessaan Atlannin kylmään, mittaamattomaan syvyyteen, virittää tuon, kuolemaan käyvää ihmisjoukkoa kohti ijäisiä tarkoitusperiä johtavan hymnin. Niin huudahti koko ihmiskunta. Ihmiskunnan sydän oli vavahtanut. Se kaipasi keinoa tuodakseen ilmi, mitä se tunsi. Ja se löysi keinon. Koko ihmiskunta alkoi yht'äkkiä laulaa ja soittaa tuota ennen vähän tunnettua hymniä, jota nyt kutsuttiin Titanic-hymniksi.
Nuottikauppiaat lihoivat. Satoja miljoonia hymnin nuotteja myytiin, ensin vääriä ja sitten sellaisia, joita sanottiin oikeiksi.
Kaikilla maailman pelivärkeillä soitettiin Tilanic-hymniä. Sen tuntemista ei pidetty vain yleissivistyksen, vaan jopa alimman tietämisen ehtona. Siksi palvelustytötkin koettivat hikihatussa saada sitä "ulos" isäntäväen pianosta silloin kun he sattuivat olemaan poissa. Kylien raitilla sitä soitettiin huuliharpulla ja harmonikalla. Orkesterit, varsinkin pienissä maaseutukaupungeissa, antoivat sarjan konsertteja, jossa Titanic-hymni oli päänumerona ja ennakkouutisissa kuvattiin liikuttavasti ja lennokkaasti sitä yhteyttä, mitä hymnillä oli Atlantin murhenäytelmän kanssa. Runoilijat sepittivät hymnistä sellaisia runoja, että sydän lakkasi lyömästä, kun he kiertomatkoillaan niitä esittivät.
Sitten tuli väsymys. Ja hyvä oli, että se tuli aikanaan. Sillä olisi ollut enemmän kuin skandaali, jos se mitä nyt on tapahtunut, olisi tapahtunut suurimman innostuksen hetkellä. Nyt on nimittäin osotettu, ettei Titanic-hymni olekaan mikään Titanic-hymni, koska sitä, enempää kuin mitään muutakaan virttä, ei ole Titanic'in upotessa soitettu.
Tämän, koko ihmiskuntaa syvästi koskevan paljastuksen on tehnyt muuan autuaasti edesmennyt amerikalainen eversti, nimeltään Grasie, joka oli viimeiseen asti laivalla ja pelastui uimalla. Hän on koonnut tietonsa tapahtumasta kirjaksi, joka on osottanut vääräksi suurimman osan niistä sensatsionijutuista, joita Titanic'in uppoamisesta levitettiin mailmalle. Mitään Titanic-hymniä ei siis ole olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan. Pieni skandaali koko ihmiskunnalle tämä hymnihistoria on ollut, siitä ei pääse mihinkään. Ilon syytä on vain nuottikauppiailla.
(Suur-Savo 14.10.1913)
Titanic-hymni kaikissa muodoissaan saattoi kuitenkin olla ihmiskunnan historian ensimmäinen maailmanlaajuinen "hittibiisi", josta soittajat saivat joksikin aikaa toimeentulonsa ja jonka nuotteja myymällä jotkut tahot jopa rikastuivat.
- Kristin Lauharo -