Waakerwiikin pruukista 1871 - 1872

Waakerwiikin pruukista tammikuun 10 p. 1871.

Täällä ei ole wiserrelty lentolehdissä, eikä Sanomien palstoissa mitään pakistu. Syynä on kaiketi ollut se, että Sanomalehtiä on niin wähä tähän asti suosittu, mutta nyt näyttää tiedon halu olewan pruukilaisissa heränneen, koska täksi wuodeksi on tilattu kahdeksan erinlaista Awiisia paitsi säätypersoonain Sanomalehtejä.

Lainakirjastostamme (jossa on monenlaisia hyödyllisiä ja huwittawaisia kirjoja) on myös ruwettu ahkerammin kirjoja lainaamaan, kuin ennen. Tästä nähdään, että walistus on täälläkin waurastumista päin; mutta yhtä täällä kuitenkin kaiwataan, nimitäin pappia, joka wiime wapunpäiwänä muutti Helsinkin kaupunkiin. Lukia ehkä kysynee sanomalehdet ja lainakirjastoko Waakerwiikilaisten valistusta nyt parhain waurastuttaa, koska pappi on pois muuttanut ja koulusta ei puhuttu mitään, - niin tähän wastaan, etta korkiasti kunnioitettawa isäntämme herra paroni ja kamariherra Hisinger, joka aina on katsonut alamaistensa sekä hengellistä että ruumiillista parasta, ei nytkään ole jättänyt meitä ilman sielun paimenta; sillä herra paroni on toimittanut, niin, että Ingon kappalainen on ollut kerta joka kuukaus täällä saarnaamassa.

Rakkaan pastorimme pois muutettua on herra paroni myös toimittanut pruukilaisten lapsille koulun, jossa lapset ilman maksutta saawat seka opetusta, että kirjoja, paperia ja pläkkiä niin paljon kuin tarwitsewat; ilman sitä annetaan kaikille pruukin lapsille joululahjoja, mutta erittäin niille jotka wiime lukukautena oliwat ahkerasti käyneet koulussa lahjoitettiin wiimeis jouluna seuraawaiset lahjat: monenlaisia huwittawaisia kirjoja, kauneita tauluja, uusia liiwejä, tröijyja, esiliinoja, poikain ja flikkain ostetuita willasia kaulakaatteja, nenäliinoja, wanttuja, y. m. Ennen kuin lahjat jaettiin, niin koulusali walaistiin monilla kynttylöillä, sitten weisasiwat koululapset (joita oli yli 60) wirresta 121 kolme wärsyä, sen perästä annettiin joka lapselle yks piparkakku ja yks krinkilä, saajia koululasten kanssa oli yli 90, lahjain jaettua weisattiin wirsi 252.

Kaikista edellä mainituista hywistä töistä kuin herra paroni on osoittanut alamaisiansa kohtaan olkoon kiitos ja kunnia, ja mahtanee walkeuden isä siunata herra paronia monenkertaisesti seka antaa hänen wielä elää monta onnellista wuotta.

J. F. Wiheriäinenkoski.

(Sanomia Turusta 03.02.1871)

Kamariherra ja vapaaherra Fridolf Hisinger

Waakerwiikin pruukista marraskuun 4 p. 1872.

- Sanomissa seisoo usein, kuinka uskollisesta ja pitkällisestä palweluksesta on (hywäntahtoisten isäntäin toimesta) Keis. Suomen talousseura jakanut kunnianmerkkejä trenkeille ja piioille. Niinpä täälläkin uskollisuus kunnialla palkitaan, waikka ei senlaisilla kunnian merkeillä, jotka knapinläwessä kannetaan; mutta kuitenkin ijäti muistossa pysywällä kunnianosoituksella: - sillä meidän korkiastikunnioitettawa ja rakastettu isäntämme herra paroni ja kamariherra Frid. Hisinger on pitänyt häät kaikille niille palkollisille, jotka herra paronin palweluksessa owat joutuneet naimisiin. Se 24 p. wiimes lokakuuta piti herra paroni taas häät yhdelle palwelusneitsyllensä. Hääsali oli erinomaisen juhlallisesti kaunistettu, josta herra paronille ja huusolli-mamselille olkoon ylimmäinen kiitos ja kunnia. Häät (joihin oli kutsutut kaikki pruukin parhaimmat) oliwat hywin hauskat.

Tällainen kunnianosoitus on jo kyllä suuri hywyys, mutta ompa herra paronin hywäntahtoisuus wäkeänsä ja alamaistansa kohtaan wielä paljon suurempi; sillä joka juhanneksen päiwä antaa herra paroni muona-wäellensä juhlallisen puolipäiwän. Sepät ja pruukin-työmiehet saawat yhden kartuusin. Nuorta kansaa huwittamaan on palkattu kaksi wiulun soittajaa, jotka pelillänsä wiettelewät sekä nuoret että wanhat liikkeelle. Mutta arwatpas lukiani mikä enimmästi wanhat viettelee liikkeelle? Ju, se on se hywä olut kulta, jota täällä juhanneksena annetaan koko 7 tynnyriä, ja sitä saa sitten juoda sekä pruukilaiset että kaikki alamaiset, niin paljon kuin haluttaa.

Jos joku pruukilaisista tulee kipiäksi, niin täällä on niin kutsuttu koto-apoteiki, josta saadaan kaikenlaisia lääkkeitä ilman maksotta, kuin myös tohtori Tammisaaresta silloin kuin sitä tarwitaan, mutta ei sitä kaikissa pienissä kohtauksissa tarwitakkaan; sillä meidän puutarhurimme on taitawa ja awullinen fälskäri.

Näitten sanomien 43 numerossa kirjoitetaan: ''Että Wehmaan pitäjässä on H. - nimisessa kartanossa kaswanut suuria räätikköjä, joista suurimmat omat painaneet 18 naula, mutta täällä on kaswanut niin suuria räätikköjä että suurimmat omat painaneet 1 leiwiskä 10 naula. Wiljan tulo on yleisesti hywänpuolinen kaikista lajista, ja erittäin perunoita on tänä syksynä saatu oikein runsaasti niin, että moni, joka oli istuttanut tynnyrin sai 11 ja 12 tynnyriä. Jos Jumala waan olis estänyt ne mätanemästä, niin kyllä sitten olis monelle köyhälle ollut wuotiset perunat, mutta nyt mätänewät puoliksi.

Ei meidän kuitenkaan sowi tyytymättömät olla, waan sanokamme Job. kanssa: "Herra antoi, Herra otti, Herran nimi olkoon kiitetty!" - Rukiin oraat owat täälläpäin erinomaisen kauniit, jonkatähden taidamme perustaa hywän toiwon tulewaisuudelle. Mahdam' siis iloit, Herran hywyydestä - Ja hänel' weisat kiitost'.

J. F. Grönfors.

Ruukin väkeä (Kuva on Fagervikin museossa olevasta valokuvataulusta)

Kirjoittaja Johan Fredrik Grönfors (1835 - 1911) toimi Fagervikin tehtaan koulun opettajana 1870 - 1874.

- Kristin Lauharo -